Abbot seiska kolahti postiluukusta tovi sitten, mutta nyt vasta muistin sen kuunnella. Pikkujulkaisu sisältää hyvää vanhan koulun doomia, muttei ihan sieltä geneerisimmistä kulmista lähestyttynä. Mitä enemmän meikäläisellä tulee ikää plakkariin, sitä enemmän tunnun karsastavan tiettyjä laulumaneereita ja laulajia ylipäänsä, mutta Abbotin mikinheiluttaja känisee korvaa miellyttävästi ja persoonallisesti.
http://www.myspace.com/abbotband
Seremonian videon on varmasti jokainen jo bongannut jostain, mutta upotetaan se tuohon alle, jos joku on tynnyrissä kasvanut. Tämä seiska oli pakkohankinta ja sateessa kävin sen äsken levykaupasta poimimassa.
Rock'n'rollin maailma nojaa mainioon jytäriffiin ja huippusanoituksiin. B-puolen
Nämä kesäiset päivät flirttailee hieman psykerockin suuntaan ja kaahaa astetta nopeammin. Huippustygejä ja mainio seiska, hommatkaa vielä kun tätä saa!
Keikkarintamalla on jälleen tapahtunut myös.
Weedeater oli Kutosella aivan järkyn kova. Bassosoundi oli jotain sairasta. Seiniä ja lattiaa täristävä alapää yhdistettynä säröön joka kuulosti kuin kaivinkone kuokkisi betonia auki.
Peter Brötzmann soitti lähes parin tunnin keikan Dubrovnikissa. Free jazzista en mitään ymmärrä, enkä tiedä pitääkö siitä edes ymmärtää, mutta soolona aloitettu ja myöhemmin
Taco Bellsit rinnalleen saanut veto oli mielipuolista ja maagista.
Talbot tuuttasi eilen doomiansa ja sludgeansa Alppipuistossa. Aurinkoiseen päivään ja koko perheen tapahtumaan duo ei ehkä ensimmäiseksi tulisi mieleeni, mutta juuri siksikin keikka toimi hienosti. Lauantaina puolestaan teksasilaiset partaveikot soittivat Kaisaniemessä,
ZZ Top keikkaraporttini on luettavissa
Metelistä.
Ai niin,
Mr. Peter Haydenin Born a Tripistä kirjoittamani arvio on myös luettavissa
Metelissä.
