Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkhamin kirjasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkhamin kirjasto. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. syyskuuta 2012

Viime viikkojen livet

Fleshpresstivalin jälkeen on tullut käytyä keikoilla ja kuunneltua musiikkia ihan normaalisti, vaikkei blogissa ole tapahtunutkaan näköjään mitään. Käydäänpä läpi pikaisesti keikkojen katselut ja palataan huomenna kuunteluihin!


Lepiksessä viime viikkoina on tullut nähtyä Semtex, Arkhamin Kirjasto, Hisko Detria ja Hexvessel. Semtexillä ei ollut paras keikka, mutta takuuvarma sludge-bändi kyseessä on. Bändin uudesta 12-tuumaisesta julkaisustakin pitäisi kirjoittaa pari sanaa, hyvä on! Arkhamin Kirjasto on Jussi Lehtisalon ja Samae Koskisen AOR death metal -viritelmä, joka livenä toimi huomattavasti paremmin kuin levyltä. Samae Koskisen murahtelut olivat korvakarkkia.

Hisko Detria esiintyi kahdella rumpalilla ja muutenkin turkukraut oli kehittynyt huimin harppauksin sitten viime näkemän. En tiedä mitä Hexvesselistä voisi sanoa. Luulen, että Hexvesselin keikkoja muistellaan ja levyjä kuunnellaan vielä kiikkustuolipäivinä. Jotain niin maagista Mat McNerneyn luotsaamassa orkesterissa on.

Tombstoned ja Seremonia tuli nähtyä Korjaamon Vintillä. Vintti oli mielestäni upea paikka, toivottavasti alan keikkoja järjestetään jatkossakin siellä ja jengi löytää paikalle, sen verran hyvät puitteet siellä on! Tombstoned on hyvän kuuloinen bändi, mutta tuntuu, että heidän jokainen biisi on joko Kyuss soittamassa Black Sabbathia tai Sleep soittamassa Black Sabbathia. Seremonian psykejytä toimi tällä kertaa mainiosti!


Sonic Youthista tuttu Kim Gordon tuli nähtyä toistamiseen parin kuukauden sisään, Body/Head keikasta tarkempaa raporttia Meteli.netissä.

Päätetäänpä livemehustelu siihen, että Fu Manchu soittaa The Action is Go -levyn maanantaina Nosturissa. 15 vuotta sitten julkaistu albumi on muistaakseni ensikosketukseni kalifornialaisbändiin! Hymy on varmasti korvissa välittömästi Evil Eyen ensitahdeista asti.

Huomenna siis luvassa vinkit tuoreisiin ja hyviin julkaisuihin!

Kuvat: Joona Rajatie (Seremonia), minä (Body/Head)

torstai 14. lokakuuta 2010

Lehtisalo x3

Tuotteliaana miehenä tunnettu miljoonan julkaisun ja tuhannen projektin Jussi Lehtisalo muisti allekirjoittanutta paketilla, joka sisälsi herran ensimmäisen soololevyn, Circlen uuden cd:n sekä Arkhamin Kirjaston seiskatuuman. Koska Circlenkin julkaisutahti sekä itsesensuuri ovat olleet vauhdikasta seurattavaa, päätin blogata ensikuuntelun fiilikset jokaisesta.



Circlen Rautatie oli laitettava ensimmäisiksi tulille. Kaksi kappaletta tästä olen aiemmin kuullut, joten ei tämä täysin ensikuuntelu ole. Kansilehden tuoksu tuo nostalgisia mielleyhtymiä. Vaellus, jestas miten hyvä biisi! Santtu tämän minulle ja muille Mega Therionissa olleille soitti syyskuun lopulla. Jumpe miten hyvä riffi! Ja Rättö, Rättö on kyllä täydellinen heavy-laulaja! Psykedeliaa, hemmetti soikoon! Tähet! Jotain tuttua tässä biisissä on, turvallista ei! Olisipa toi kappale kestänyt pidempään. Lääke ja Pelkkä meno olivat himmailun ja hämyilyn välillä tasapainottelevia kipaleita, Lautatarha silkkaa hämystelyä. Varauksetta suosittelen tätä levyä. Porin suuntaan vinkkiä, että vinyyliä vähän äkkiä.

Kokeillaanpa Arkhamin Kirjasto, eli Lehtisalon ja Samae Koskisen mystinen duo, seuraavaksi. Hui, onpas paljon staattista sähkö seiskatuumassa. Rajua menoa ja örinälaulua. Haha, b-puoli lähtee black metal -riffillä! No joo, hauskaa kohkausta, mutta totuuden nimissä on sanottava, että tuskin kovin usein tämä EP vierailee levylautasellani.

Jussi Lehtisalon Rotta viimeiseksi. Olen huono kuvailemaan tuoksuja, mutta tämä vinyyli tuoksuu kyllä virkistävältä. Kerrassaan miellyttävää. Putosinpa Rotan maailmaan välittömästi. Havahduin ensimmäisen, yhdeksänminuuttisen Veljeni-kappaleen loppumiseen. Rauhallista maalailua ja taisi siellä huuliharppuakin olla. Näköjään toimi, koska jossain muualla olin tuijottelemassa horisonttiin. Taustalla humiseva efekti ja rauhallinen, hypnoottinen maalailu. Näillä eväin matkustetaan koko vinyylinmitta. Onneksi ei ollut hellalla mitään, pohjaan olisi palanut. Hieman puskista tämä tuli kaiken NWOFHM-materiaalin jälkeen. Hieno albumi.

http://www.ektrorecords.com/