Vuoden 2009 parhaat albumit

Stonerrock.com pyytää lukijoitaan jälleen listaamaan vuoden parhaat albumit, tarjoten täkynä osallistujien kesken arvotun 290 taalan lahjakortin All That Is Heavy –levykauppaan. Pakkohan tähänkin kyselyyn on osallistua, joten tässä on meikäläisen kahden kahvikupin aikana sunnuntaiaamuna laadittu top 10 vuoden 2009 albumia -lista.



Church of Misery – Houses of the Unholy
Dark Buddha Rising – Entheomorphosis
Assemble Head in Sunburst Sound – When Sweet Sleep Returned
Shogun Kunitoki – Vinonaamakasio
Astra – The Weirding
Litmus – Aurora
The Gates of Slumber – Hymns of Blood and Thunder
Truckfighters – Mania
The Devil’s Blood – The Time of No Time Evermore
Superchrist – Defenders of the Filth

Näin pari päivää listan laatimisenkin jälkeen, allekirjoitan sen täydellisesti. Eli yllä oleva lista on meikäläisen vuoden 2009 suosikkialbumit. Osallistukaa omilla listoillanne ja kirjoittakaa tännekin ne!

http://www.stonerrock.com/contests/

Viidenkympin vinyyli

Kuten jossain aiemmassa blogipostauksessa totesin, en voinut vastustaa kiusausta, vaan tilasin The Devil’s Bloodin ensimmäisestä pitkäsoitosta 50 euroa maksavan die hard -version. Karismaattisen naislaulajan luotsaama hollantilaisbändi on aiheuttanut erinäisillä keskustelufoorumeilla niin paljon porua, että jotain se tekee taatusti oikein.



Vaikka foorumipuristit ja rokkipoliisit mollaavat bändiä rystyset valkoisina ja näppäimistöt sauhuten, edustaa The Devil’s Blood itselle yhtä mielenkiintoisimmista orkestereista tällä hetkellä. Bändi ei yritäkään keksiä pyörää uudestaan, vaan tyytyy lainailemaan artisteilta aina 60-luvun lopulta nykypäivään asti. Häikäilemättömän popahtavat koukut, tuplakitaraleadit, kevyt ripaus psykedeliaa ja sopivan lämmin soundimaailma fuusioituvat saumattomasti seireenimäisen naislaulajan laulamiin okkultismiteemoihin.

The Time of No Time Evermore on loistava paketti yllä luetellun kaavan mukaan soitettua musiikkia. Mukana pari demoilta tuttua kappaletta uudelleennauhoitettuna, pari uutta erittäin radioystävällistä kappaletta ja hämympi osastokin on hyvin edustettuna 13th Floor Elevators psykeineen ja Pentagramin suuntaan tervehtivine riffeineen.

Onko tämä paksuihin, kankaalla verhoiltuihin kansiin kääritty tuplavinyyli viidenkympin arvioinen? Hienon paketoinnin ja mustien levyjen lisäksi rajoitettuun painoksen kuuluu hihamerkki, juliste sekä cd-versio albumista. Kipukynnyksen päällä hypitään, mutta koska itse musiikillinen sisältö on niin hyvä kuin olin odottanut, jopa piirun verran parempi, näin kalliin hinnan maksaminen tälle orkesterille ei kirvele pätkän vertaa.

http://www.myspace.com/thedevilsblood

Levykatsaus vol. 1

Viikonlopun ratoksi vähän tekstiä tuoreista levyistä, jotka papukaijamerkkejä ansaitsevat.

Torche / Boris ja 9dw / Boris

Boriksen uudet splitit! Allekirjoittanut alkaa valua fanipoikakategoriaan tämän bändin kanssa. Cd-splitillä Torche korkkaa pelin viiden minuutin tribaalijumituksella. Boris fiilistelee päälle 10 minuuttia Smile-albumille sopivalla rauhallisella meiningillä, tosin Atsuo piiskaa blastbeatia lähes koko kappaleen keston. Roimasti mielenkiintoisempi tapaus on 12”, jonka sisällöstä vastaa Boriksen lisäksi 9dw. 9dw:n puoli on lähestulkoon kreisibailattavaa discofunkin ja elektron sekoitusta. Tähän aktiin pitää perehtyä enemmän, ei ollenkaan hullumpaa. Boriksen ensimmäinen kappale etenee huokailujen ja hypnoottisesti nakuttavien konerumpujen tahdissa, mainiota hämyilyä. Akirame Flower on melankolinen shoegaze-biisi, joka nojaa rosoiseen äänivalliin. 9dw-splitin biisit ovat jälleen osoitus siitä, että Boris ei jää paikalleen.

http://www.myspace.com/torche
http://www.myspace.com/borisdronevil
http://www.myspace.com/9dw

The Devil’s Blood – I’ll Be Your Ghost

Yhdessä yössä kulttiasemaan noussut hollantilaisbändi soitti ensimmäisen keikkansa Roadburnissa. Fenriz hehkutti bändin ensimmäistä seiskatuumaa Darkthronen kansivihossa. Come, Reap EP nosti odotuksia bändiä kohtaan entisestään. Nyt kätösissä on The Devil’s Bloodin tulevalta pitkäsoitolta lohkaistu 12” sinkku. A-puolen I’ll Be Your Ghost kappaleessa laulaja lupailee mm. ryömiä lasimurskassa vuokseni ja tehdä vaikka mitä muuta. Kitarat soivat heleän 70-lukuisesti ja biisi on tasan yhtä koukuttavaa kuin bändin aiempikin tuotanto. B-puolella Come, Reap EP:n b-puolen yli 10-minuuttinen Voodoo Dust, tällä kertaa liveäänityksenä studiosta. Hieman rosoisempi versio kappaleesta kuulostaa ehkä aavistuksen paremmalta kuin aiempi versio. Minkäs teet, The Devil’s Blood on saanut meikäläisen otteeseen ja jokainen suupala kolisee niin peevelisti. 50 euron tuplavinyyli on jo ennakkotilattu...

http://www.myspace.com/thedevilsblood

Mirror of Deception / Garden of Worm

Huh huh, karusti alkoi tämä splitti. Teutonipaatosta on Mirror of Deceptionin puolen ensimmäinen biisi, saksaksi lauletaan ja muutenkaan kappaleen alkupuoli ei ole kovin tyypillistä MoD:ia. Kakkosbiisissä kieli onneksi jo englanniksi vaihtuu. Tutuilla, turvallisilla ja laadukkailla melankolisen doomin synkillä vesillä seilataan. Saksalaisten puolen päättää tyylikäs Bathory-laina. Garden of Wormin puoli tarjoaa kaksi kappaletta doomia hitusen progehtavalla otteella sävellettynä ja viimeisenä akustisen folkahtavan tunnelmoinnin. Trio erottuu edelleen positiivisesti Suomi-doomia vaivaavasta Reverend Bizarre –apinointia harrastavasta massasta ja kulkee selkeästi omaa polkuaan.


http://www.myspace.com/mirrorofdeception
http://www.myspace.com/gardenofworm