Top 5 top 5 -listaa

Kuluva vuosi on ollut huikea musiikillisesti: loistavia albumeita konkareilta, upeita debyyttejä tuoreilta artisteilta ja mahtavia arkistojen kaiveluita. Pitkällisten pohdintojen jälkeen olen saanut levyt järjestykseen, huikeita keikkoja on tullut nähtyä niin paljon, että hakkaan niiden kanssa edelleen päätä seinään.

Ensimmäisenä listana viisi vuoden parasta albumia. Om yllätti uusiutumalla rikkaan monipuoliseksi, säilyttäen silti mantramaisen alkulähteensä. Goat kasvoi salakavalasti kärkikahinoihin ja Swansin sijoitus tippui ennakoidusta oman massiivisuutensa johdosta. Grizzly Bearin levyltä löytyvät vuoden upeimmat popsävellykset.

Top 5 albumit: maailma
1. Om - Advaitic Songs
2. Goat - World Music
3. Bong - Mana-Yood-Sushai
4. Grizzly Bear - Shields
5. Swans - The Seer

Mr. Peter Haydenin uraa on tullut seurattua jo lähes kymmenen vuoden ajan ja Born A Trip osoittaa mitä varten bändi on kasvanut ja kypsynyt. Lehtisalon toinen soolo on todella virkistävän kuuloista metelöintiä. Ennen kaikkea tulen muistamaan vuoden 2012 myös siitä, että free jazz alkoi upota, kiitos Peter Brötzmannin keikan ja Mohelin pitkäsoiton.

Top 5 albumit: Suomi
1. Mr. Peter Hayden - Born A Trip
2. Jussi Lehtisalo - Interludes for Prepared Beast
3. Kuusumun Profeetta - Huutoja hiljaisesta huoneesta
4. Mohel - The Second Temple
5. Hexvessel - No Holier Temple

Debyyteissä White Manna lunastaa puhtaan psykerockin palkinnon. Earthless-kitaristin Golden Void kiilasi listoille loppuvuodesta ja Heads-kitaristin Kandodoa on fiilistelty iltaisin.

Top 5 debyytit: maailma
1. Goat - World Music
2. White Manna - White Manna
3. Golden Void - Golden Void
4. Conan - Monnos
5. Kandodo - Kandodo

Paras kotimainen debyyttilevy on ehdottomasti vaihtoehtokonkari Janne Westerlundin Oran. Yli 20 vuotta eri kokoonpanoissa musisoinut konkari on soololevyään varten riisunut ulosantinsa karuksi ja koskettavaksi.

Top 5 debyytit: Suomi
1. Janne Westerlund - Oran
2. Death Hawks - Death & Decay
3. Black Lizard - Black Lizard 10”
4. Seremonia - Seremonia
5. Semtex - Sex, Drugs & Sludgegore

Krautrock-legendojen arkistoista on kaivettu kolme tuntia ennenjulkaisematonta timanttista materiaalia bändin parhailta vuosilta! Can-boksi on heittämällä vuoden upein julkaisu ja cd-boksi oli pakko päivittää viiden vinyylin laatikkoon. Sons of Otisin ensimmäiset julkaisut tulivat ensi kertaa vinyylillä eri levy-yhtiöiden toimesta ja ansaitsevat paikkansa listalla.

Top 5 retro/reissue:
1. Can - The Lost Tapes
2. Witch - We Intend To Cause Havoc
3. Sons of Otis - Paid To Suffer / Spacejumbofudge / Temple Ball
4. Abhorrence - Completely Vulgar
5. Erkki Kurenniemi - Rules

1 uusi levy, 2 vanhaa ja 3 pientä

Eilisessä blogissa käsiteltiin viime viikkojen keikkoja, tässä postauksessa muutamat kuunteluvinkit. Osa mainituista tuoreista levyistä on pieniä painoksia, joten kannattaa toimia pikaisesti, jos mielit saada vinyyliä levylautaselle.

Sons of Otis julkaisi uuden Seismic-nimisen albumin juuri. Sitä ei vielä hallussa ole, mutta Spotifystä löytyy sekin. Hitusen verran kovempi juttu on kuitenkin se, että kanadalaisbändin kaksi parasta albumia julkaistiin samaan hengenvetoon vinyylillä ensi kertaa. Spacejumbofudge (1996) sekä Temple Ball (1999) edustavat Sons of Otista parhaimmillaan, helvetin raskaita riffejä pudotellaan niin että maa tärisee ja avaruusefektit ujeltavat omaperäisen lisänsä bändin stoner/doomiin.

Kolme uutta seiskaa pitää nostaa framille. Mesmerin bathorykantinen seiska on julkaistu Svartin toimesta ja biisit ovat reipaspoljentoista hypnorockia shoegaze-viballa höystettynä. Moon Duo / Psychic Ills splitti on vuoden parhaita seiskoja, loistavan psykedeeliset rock-kipaleet molemmilla puolilla! Dusty Skull on Earthless, Annihilation Time ja Witch -miekkosten uusi bändi, kun edellä mainitut orkesterit on lueteltu, lienee turha enää muuta suositusta tälle seiskalle keksiä!

Pelkäsin jo hieman, että Om on tullut kehityksensä päähän ja jää junnaamaan paikallaan. Advaitic Songs osoittaa pelkoni turhiksi ja levy kiikkuukin vuoden parhaiden julkaisuiden joukossa. Robert Lowe on saanut isompaa vastuuta levyllä ja se kuuluu piristävällä lailla soinnissa. Hypnoottinen drone rock paiskaa kättä psykedeelisen rockin, arabialaisen musiikin ja doomin kanssa saumattomasti, jättäen jälkeensä parhaan julkaisun koko Omin uralta.

Kuuden viikon pikakelaus

Puretaanpa lähiviikkojen keikkatarjonta selkeäksi suunnitelmaksi. Ensi viikon keskiviikkona Mega Therion –klubilta tuttu DJ Wotzenknecht tarjoilee Molotowissa ennalta arvaamatonta elektronista musiikkia. Herran soittama musiikki on itselleni lähestulkoon täysin vierasta, mutta myös siksikin mielenkiintoista. Wotzenknechtin podcast on kuunneltavissa Mega Therionin blogissa.


Kyseisen viikon viikonlopun vietän itse Lahdessa, mutta Helsingissä olisi perjantaina huikea livebändi Graveyard ja mielenkiintoinen tulokas Death Hawks lämppärinään. Lauantaina Korjaamolla olisi kertaalleen keikkansa perunut acid folk kulttibändi Comus.

Lahdessa juhlitaan Space Force One kolmatta kertaa. Tällä kertaa isommat nimet puuttuvat, mutta eipä haittaa, hyviä bändejä Torvessa esiintyy kuitenkin! Perjantaina lavalla Octopus Syng, Boar ja Nauticus. Lauantaina Nightsatan, Woodrue sekä Consciousness Removal Project.

ke 7.3. DJ Wotzenknecht – Some More Feverish Dreams @ Molotow, Helsinki
pe 9.3. Graveyard + Death Hawks @ Tavastia, Helsinki
la 10.3. Comus @ Korjaamo, Helsinki
pe 9.3. – la 10.3. Space Force One @ Torvi, Lahti

Seuraavan viikon kalenteri antaa huilipäiviä sunnuntaihin asti, jolloin Savoyssa esiintyy David Tibetin luotsaama apokalyptisen folkin outolintu Current 93.

su 18.3. Current 93 @ Savoy, Helsinki

Kalenterin sivu kääntyy, Dungenista tutun Reine Fisken äärettömän kaunista psykedeelissävytteistä folk popia soittava The Amazing näyttää olevan heti tiistaina Tavastialla. Perjantaina on noise rock turpasaunat Lepakkomiehessä ja lauantaina hajanainen, mutta ankara kattaus Torvessa. Nämä kaverit tuntien, sunnuntai haiskahtaa maitohapoilta ja pahoinvoinnilta.

ti 20.3. The Amazing @ Tavastia, Helsinki
pe 23.3. Fun + Throat + Baxter Stockman + Umpio @ Lepakkomies, Kallio
la 24.3. Fleshpress + Unkind + Throat @ Torvi, Lahti


Helposti yksi maailman kovimmista livebändeistä, Church of Misery, saapuu jälleen Suomeen. Olen tainnut nähdä poppoon toistaiseksi viisi kertaa ja aina kun mahdollista, menen heitä katsomaan. Kaksi keikkaa Helsingissä tällä viikolla, olen molemmilla. Siihen väliin lauantain White Hills, niin viikko nostaa hymyn naamalle jo tässä vaiheessa.

to 29.3. Church of Misery @ Kuudes Linja, Helsinki
la 31.3. White Hills @ Kuudes Linja, Helsinki
su 1.4. Church of Misery @ Kuudes Linja, Helsinki

Sitten pari bändiä, jotka eivät esittelyitä kaipaa. Torstaina Om, perjantaina Earth. Ja sitä seuraavalla viikolla onkin jokakeväinen pyhiinvaellus Tilburgiin ja Hollannin kevääseen. Roadburn-kattauksen ja tärpit ruodin, jahka aikataulut nettiin tulevat.

to 5.4. Om @ Nosturi, Helsinki
pe 6.4. Earth + Mount Eerie @ Nosturi, Helsinki

Neljä viikkoa Psychotropic Caravan Festival kolmosen jälkeen

Blogini on näköjään viettänyt yli kuukauden hiljaiseloa. Kolmannen Psychotropic Caravan Festivalin jälkeen ei ole onnistunut fiilisten sanoiksi pukeminen. Nyt voisi muistella muutaman kappaleen verran.

Tämän kokoluokan kemujen järjestämiseen oli nyt vyön alla sen verran kokemusta, että roudaukset, rakentamiset ja muut yleissäätämiset sujuivat rutiinilla, hyvässä hengessä ja muutenkin erittäin hienosti. Alakerran Warm-Upissa Octopus Syng veti mainion keikan ja jamisessiossa oli hetkensä, vaikka suurimmaksi osaksi melko kauhealta kuulostikin.


Lauantain alkuillan orkesterit lunastivat mallikkaasti paikkansa, mutta Steel Mammoth räjäytti illan lopullisesti käyntiin. Gunslingerin keikka oli myös tyylikästä seurattavaa varsinkin lopun strobotykityksen kera ja Alan Davey on kyllä mukavin herra, joka näissä kuvioissa on vastaan tullut.

Illan paras oli ehdottomasti Aqua Nebula Oscillator. David sanoi edellisenä päivänä minulle: ”huomenna emme soita lainkaan haahuilua, vaan räjäytämme ihmisten päät ja rokkaamme ilman hengähdystaukoja!” Näin taisi käydä. Ainakin omalla kohdalla. Meidän valo- ja visuaalipuolen sällit pistivät parastaan ja ranskalaiset piiskasivat sellaisen freak out psych setin, että Om tuntui sen jälkeen hieman vaisulta.

Psychotropic Caravanin yleisö on edelleen maailman parasta yleisöä. Ennakkoluulotonta musafania, leppoisaa stoneria ja näiden välimallia edustanut asiakaskunta teki hienojen bändien kanssa viikonlopun järjestämisen arvoiseksi. Paikalle oli saapunut mukava määrä ainakin brittejä, saksalaisia ja norjalaisia.



Edellisiä Caravaneja vähäisempi yleisömäärä yhdistettynä selkeästi havaittavaan ulkomailta hauskaa pitämään tulleiden määrään sai miettimään, onko tämänkaltaisten bileiden järjestämisessä Suomessa mitään järkeä?

Paikalle saapuneille katsojille, iltojen aikana soittaneille bändeille, kaikille talkoissa mukana olleille, levyjä soittaneille, visuaalisesta annista vastanneille: KIITOS, teitte vuoden 2011 helmikuun ensimmäisestä viikonlopusta maagisen! Aivan mielettömän upea viikonloppu.

Kuinkahan moni poistui paikalta Aqua Nebula Oscillator uutena suosikkibändinään…

Psychotropic Caravan Festival III kuvia

http://www.facebook.com/psycaravan

Psychotropic Caravan lähestyy

Kolmas Psychotropic Caravan Festival on jo ovella. Perjantaina Alakerrassa juhlitaan Warm-Up bileiden merkeissä ja lavan valtaavat Octopus Syng sekä Black Lizard and the Liquid Plastic Castles. Bändien jälkeen lava on vapaa Dark Psychodelica Space Jam session muodossa. Saa nähdä minkälaista äänimaisemaa on luvassa, mahdollisuudet ovat ainakin once in a lifetime rientoihin, sillä lauantain ulkomaalaisvahvistukset ovat maan kamaralla jo perjantaina. Levypuolella kuullaan ainakin toistaiseksi julkaisemattomia Dark Buddha Rising sekä Hexvessel albumeita.



Lauantaina rampataan Nosturin ahtaassa portaikossa, sillä bändejä esiintyy molemmissa kerroksissa. Pääesiintyjänä Om, joka soittaa ensimmäisen keikkansa triona rapakon tällä puolella. Henkilökohtaisesti odotan eniten Aqua Nebula Oscillatorin vetoa ja Davidin kitaran rääkkäystä. Hawkwindissa 22 vuotta soittaneen Alan Daveyn Gunslinger on kolmas Suomen rajojen ulkopuolelta saapuva orkesteri, jonka repertuaariin saattaa hyvinkin kuulua edellä mainitun space rock legendan kappaleita. Yläkerran levymusasta vastaa Aqua Nebulassa soittanut ja Farflungin sekä White Hillsin kanssa yhteistyötä tehnyt Shazzula.



Kotimaista osaamista tarjoilevat uuden albumin juuri julkaissut Steel Mammoth, kosmista maalailua soittava E-Musikgruppe Lux Ohr, Hidrian ja Ozricin hengessä kulkeva Zodiac Sunrise sekä räkäisesti junnaavaa spacea tykittävä Heavy Smoke. Alakerran levysoittimia operoivat Mega Therion klubin tiskijukat.

Liput perjantaille maksavat 7 euroa ja niitä saa Tiketistä. Lauantain liput ovat 30 euroa ja niitä saa niin ikään Tiketistä. Nähdään viikonloppuna!

Meikäläinen kävi Shriken kanssa muutamassa radiolähetyksessä puhumassa tapahtumasta ja soittamassa musiikkia. Lähiradion Meteliä maan alta ohjelman kaksituntisen Psychotropic Caravan Specialin ykkösosan voi kuunnella tästä ja kakkososan tästä. Radio Noisen Hybris ohjelman Psychotropic Caravan lähetys löytyy puolestaan täältä.

http://www.facebook.com/psycaravan