Rokkikirppis ja levyraati

Sunnuntaina Molotowissa Vaasankadulla on Rokkikirppis, jossa olen yhtenä myyjistä. Meikäläisen pöydästä löytyy t-paitaa, hihamerkkiä, vinyyliä sekä cd:tä. Silkasta paskasta harvinaisiin out-of-print levyihin, halvasta kalliiseen. Tule piipahtamaan!



Sen jälkeen irrotellaan Levyraadin merkeissä. Saa nähdä mitä siitä tulee. Luultavasti ainakin hauskaa.

Lepis kutsuu jälleen

Keikkaa pukkaa, keikkaa pukkaa. Huomenna heikkoa happea Helatorstaiksi sopii hankkia Lepiksessä, kun Oulusta saapuu Boar sekä Stolen Kidneys ja paikallista osaamista edustavat Semtex ja Temples. Sludgenkatkuinen ilta siis luvassa! Boarin ja Stolen Kidneysin semituoreen splittikassun molemmat puolet ovat erinomaisia, maistelkaa alla olevista linkeistä:

http://boar.bandcamp.com/
http://stolenkidneys.bandcamp.com/
Facebook-event

Perjantaina osoite on jälleen Hesari 1 ja Psychotropic Caravan Club. Saatiin viimeinkin aikataulut natsaamaan Shogun Kunitokin kanssa ja heitä lämppäävät Hisko Detria sekä Tuliterä. Shogun Kunitokin edellinen pitkäsoitto Vinonaamakasio oli omissa kirjoissani vuoden 2009 paras kotimainen albumi, upeaa elektropsykedeliaa. Hisko Detria on tuore turkulainen bändi, joka soittaa vanhan koulun krautrockia ja saapuu Helsinkiin ensimmäistä kertaa. Tuliterä nauhoittaa parhaillaan ensimmäistä pitkäsoittoaan, kahden omakustanne-ep:n jälkeen.

http://www.shogunkunitoki.com/
http://hiskodetria.bandcamp.com/
http://www.myspace.com/tulitera
Facebook-event

Nähtiin illalla, Jex

Näin eilen Jex Thothin neljättä kertaa. Kaksi kertaa vielä urkurin ollessa bändissä ja nyt toistamiseen ilman urkuja. Vanhat biisit, joissa urut ovat vahvasti läsnä, kaipaavat kyllä niitä, ei ylimääräinen kitaraleadi korvaa sitä fiilistä valitettavasti. Setissä oli eilen muutama uusi biisi ja ne olivatkin keikan parasta antia. Mielenkiinnolla odottelen uutta levyä. Jex on kyllä yksi maailman karismaattisimmista ja kiehtovimmista keulahahmoista ja esiintyjistä.

Horse Latitudes oli lämppärin roolissa parempi kuin parilla viime kerralla, mutta jotain heidän biiseistään vaan puuttuu.

Hieman nousi puna poskille, kun iltaa varten levyjä pakatessa Facebook-seinälleni postattiin alla oleva kuva... Heh heh ja huh huh. Sen alla aakkosjärjestyksessä soittamani kappaleet.



DJ Jugh playlist, 10.5.2012 Jex Thoth + Horse Latitudes @ Kuudes Linja

13th Floor Elevators - Slip Inside This House
Alice Cooper - Billion Dollar Babies
Aphrodite's Child - You Always Stand in My Way
Assemble Head in Sunburst Sound - The Slumbering Ones
Baby Woodrose - Baby Blows
Bevis and Twink - Flying Igloos
Big Brother and the Holding Company - I Need A Man To Love
Black Mountain - The Hair Song
Dungen - Festival
Eleanoora Rosenholm - Kolo
Hawkwind - Psychedelic Warlords (Disappear in Smoke)
Hills - Master Sleeps
Kyuss - Writhe
Low - Witches
Nick Riff - Vagabond Unknown
On Trial - Too Late Too Loud
Pontiak - Silver Shadow
Sleepy Sun - Stivey Pond
Sun Dial - Slow Motion
The Beach Boys - Good Vibrations
The Beach Boys - Surf's Up
The Coral - Butterfly House

Alkuvuoden top 2 keikat

1. Sleep
2. Sleep

Alla levykioskista soittamani kappaleet järjestyksessä.

DJ Jugh playlist, 8.5.2012 Sleep + Pharaoh Overlord @ Tavastia:

Dark Buddha Rising - Transcent
Fleshpress - Oblivion Persistent
Electric Wizard - Dopethrone
Conan - Hawk As Weapon
Black Sabbath - Black Sabbath
--
Bong - Dreams of Mana-Yood-Sushai
--
Hawkwind - Psychedelic Warlords (Disappear in Smoke)
Monster Magnet - 25
The Great Society Mind Destroyers - Now Riot!
Loop - From Centre to Wave
Gnod & White Hills - Drop Out

Helsinki mitä hemmettiä -festival

Vuoden kovin keikkaviikko alkaa Helsingissä huomisella Sleepin keikalla. Roadburnin keikka kolme viikkoa sitten oli jotain aivan älyttömän kovaäänistä ja mahtavaa settilistaa sekä esiintymistä myöten. Kukaan täysjärkinen ei missaa Sleepin keikkaa, nyt kun bändi viimein on näillekin leveysasteille saatu.

ti 8.5. Sleep + Pharaoh Overlord @ Tavastia
ke 9.5. The Soundtrack of Our Lives @ Tavastia
to 10.5. Jex Thoth @ Kuudes Linja
to 10.5. Baby Woodrose + Death Hawks @ Loose
pe 11.5. Baby Woodrose @ Loose
la 12.5. Coffins @ PRKL

Itse olen soittamassa levyjä Sleepin ja Jex Thothin keikalla, Woodrosea menen katsomaan perjantaina ja kisakunnon pohjalta katsellaan muita. Uutta Baby Woodrose levyä suosittelen, arvioni siitä voi lukea täältä.

Muistin virkistämiseksi Sleepin Dragonaut video. Lisäkiloja on Pikelle ja Cisnerosille tullut muutamia lisää näistä päivistä, joten lippurahoillekin saa enemmän vastinetta huomenna!

Mana-Yood-Sushai

Ensimmäinen albumi, jolle uskallan ennustaa sijaa kärkikahinoissa vuoden lopussa, kun listaan 2012 parhaita levyjä. Bong. Mana-Yood-Sushai.



Meditointia vuoren huipulla. Ruumiista irtautumista loputtoman synkän taivaan alla. Sitä kuvaavammin en osaa brittibändin uudesta studioalbumista kirjoittaa.

Roadburn 2012: päänräjäyttävä festari

Huh huh. Roadburn takana. Mistähän aloittaisin. Keskiviikkona juhlittiin Shriken nelikymppisiä, ennen kuin varsinainen festari alkoi. Shrike sai myös onnittelut Lord Vicarin keikalla lavalta torstaina. Tässä nyt pikaisesti ruodittuna muistiin jääneitä tapahtumia tämän vuoden kattauksesta.

Torstain festarit korkkasi Year of the Goat, jolla on muutama loistava kappale, mutta suurin osa on toistaiseksi aika tusinatavaraa. Erittäin melodinen hevistyge Of Darkness on selkeästi bändin paras. OMia kävin vilkaisemassa vartin verran ennen La Otracinan keikkaa. Brooklyniläisten kiemurainen psykerock toimi hyvin. Parhaiten silloin, kun bändi soitti earthlesshenkistä tykitystä.





La Otracinan jälkeen syömään OMin Robertin sekä Emilin kanssa ja kuuntelemaan heidän mainioita kiertuetarinoitaan. Ancestorsin psykedeelinen post metal tai mikä lie jyräsi eeppisesti uudessa Roadburn-rakennus Het Patronaatissa. Illan kovimmaksi aktiksi kuitenkin taisi nousta Stage01:n eli entisen Bat Caven päättänyt Sigiriya. Acrimony-stoneria hirmuisella intensiteetillä piesseet sällit olivat hurjassa vedossa.

Perjantain korkkasi Farflung. Hengastyttävä space rock trippi kesti 1,5 tuntia eikä päästänyt otteestaan hetkeksikään. GNOD veti illemmalla vähintään yhtä kovan keikan. Aivan mielettömän raju meno äänimiestä myöten koko bändillä. Ehdottomasti rajuimpia psych rock keikkoja, joita olen koskaan todistanut. Kohkauksen veti vielä toiseen potenssiin crust-veteraani Doom. Osasivat muuten bäkkärillä yhden sanan suomeakin: KILJU!




Lauantain aamupalaksi tuli käytyä kuuntelemassa muutaman kipaleen verran uutta Saint Vitus levyä ja siitä muistoksi jäi Saint Vitus jointtipapereita paketillinen. Dark Buddha Rising veti hienon keikan. Moni paikalla ollut ei tiennyt bändistä mitään, mutta keikalta poistui haltioitunutta partasuuta ja kävelykadun puheensorinassa kuului erikielisten lauseiden joukossa Dark Buddha –mainintoja vielä pitkään.

Church of Misery ei oikein ole päälavabändi, räyheä doom toimii pienemmissä klubiolosuhteissa suunnattomasti paremmin. Savioursin hevikohkauksen tahtiin kalja maistui. Pursonista näkyi se, ettei vielä keikkoja ole pahemmin heitetty. Hapuilu ja epävarmuus kuului hieman soitostakin. The Obsessedia odotin kuin kuuta nousevaa, mutta jotenkin fiilikset olivat jo Sleepissä ja jaksoin keikkaa seurata vain 4 biisiä.





Sleep. Ei helvetti. Matt Pike tarjoili liian pienissä farkuissaan 30 senttiä persvakoa ja hikistä kaljamahaansa jo kymmenisen minuuttia ennen keikkaa. Kitaristi kuivaharjoitteli lavalla riffiä, josta jo tajusi mitä tuleman piti. Kun täysin kivettynyt Al Cisneros kiipesi lavalle oli aika loihtia Jerusalem aivan uskomattomalla äänenpaineella. Noilla full stackeilla olisi tuhonnut pienen kylän. Jerusalem, Sonic Titan, Dragonaut, Jerusalem ja jeesus mikä hatsin käry!

Parhaita keikkoja joita olen koskaan nähnyt.

Mitä vielä voi tältä festarilta odottaa? No miten olisi Earthlessin rytmiryhmä Witchin kitaristien kanssa tykittämässä aivan uskomattomat psych rock jamit? Ok. Pää räjähti.

Psychotropic Caravan Afterpartyt olivat lauantaina keikkakompleksin aulassa ja olipa muuten aivan törkeän hauskaa. Mitä biisejä soitettiin? Ei mitään hajua. Mihin olen heitellyt osan levyistäni? Ei mitään hajua. Kova meininki? Aivan varmasti.



Ja vielä yksi päivä pitäisi jaksaa. Electric Orangen krautrock nostatti sunnuntain fiilikset heti hyviksi. Internal Voidin Maryland doom ei toiminut päälavalla. Yob soitti Catharsis-albuminsa kokonaisuudessaan ja hypnotisoi kuulijat. Fleshpressin puolituntinen oli huikeampi kuin edes osasi odottaa ja Green Room pullisteli täpötäynnä. Bong oli jo liikaa psyykeelle ja noin parinkymmenen minuutin keikan seuraamisen jälkeen oli lähdettävä istahtamaan väljemmille vesille.

Muina kohokohtina pakko mainita kaikki ne bändien välit, kun tuli jauhettua muutaman uuden ja lukuisten vanhojen tuttavuuksien kanssa tuopin tai ruuan ääressä.

Korvissa humisee edelleen, eikä tässä vielä ole kyennyt edes musiikkia kuuntelemaan. Kiitos, Roadburn Festival, jälleen kerran.