Ulkomaankatsaus

Roadburnin lisäksi ”alan menoa” kannattaa käydä muuallakin ihmettelemässä, koska a) matkailu avartaa, b) Suomen festarit ovat lähestulkoon poikkeuksetta perseestä. Jos et vielä allekirjoita kohtaa b), veikkaan ettet ole käynyt ulkomailla festareilla.


Itse olen lähdössä toista kertaa Barcelonan Primavera-festareille. Tämä indiemusan Mekka bailataan jo ensi viikolla, joten vinkkinä tämä on hieman myöhäinen. Jos kisakunto kestää kolme päivää aamukuuteen bailaamista ja hermo kestää hassut aurinkolasit ja ruutupaidat (mieluummin nämä, kuin corpse-maskit ja erikoishousut), suosittelen vilpittömästi lähtemistä. Tänä vuonna line upissa mm. Battles, Damo Suzuki, Einstürzende Neubauten, Explosions in the Sky, John Cale, Mogwai, Moon Duo, Shellac, Suicide, Swans, The Black Angels ja älytön määrä muitakin!
http://www.primaverasound.com/

Jos USAn itärannikko kiinnostaa, reissu kannattaa ajoittaa kesäkuun loppupuoliskolle. Terminal 5:ssä 22. kesäkuuta esiintyy kolme trioa, jotka ei blogini lukijoille esittelyjä kaipaa. Sleep. Winter. White Hills. Liput maksavat hurjat 25 dollaria.
http://www.terminal5nyc.com/

Portisheadin kuratoima ATP alkaa näyttää omaan makuun aika huikealta. Heinäkuussa Tuska-viikonloppuna Lontoossa juhlittavilla festareilla soittaa tietysti Portishead sekä mm. Company Flow, Beak>, GY!BE ja Swans.
http://www.atpfestival.com/


Elokuussa Jalometalli-viikonloppuna Belgiassa olisi tarjolla eurostoneria ja –psykerockia. Yellowstockin esiintyjäkaartissa on tällä hetkellä mm. Colour Haze, Hypnos 69, Gentlemans Pistols, Zone Six ja Electric Moon.
http://www.yellowstock.be/

Lokakuun 21. – 23. päivä Sabbath Cityssä juhlitaan Supersonic Festivalin muodossa. Bändirosterissa tarjolla mm. Zu93 (Zu ja David Tibet), Electric Wizard, Monarch, White Hills ja Zombi.
http://www.supersonicfestival.com/

Siinä parit matkavinkit, ei muuta kuin lentoja buukkailemaan! Lisäsin eilen Facebookin “Like”-nappulan postauksien alle. Siitä vaan klikkailemaan, jos siltä tuntuu.

”Not your kind of music”

Jos tykkäät 90-luvun noise rockista, rujosta in-your-face ulosannista, kitaran kierrosta ja muutenkin vittumaisesta musasta, niin tutustupa Throatiin. Good Times kasetti oli hyvä pelinavaus ja Adult Situations seiskatuuma jätti kuolaamaan uusien biisien perään. Tuore Licked Inch Fur EP on mainio annos turkulaisen vitutuksen purkautumista.


Stampeden riffi jyrää heti jalkoihinsa, Wake Down tiputtaa vauhtia ja on ainoa biisi, josta hieman liejublues-viboja irtoaa. Toisella puolella Piggie ja Poolpisser tarjoilevat lisää kitaroiden pahoinpitelyä. Good Timesin heikoin lenkki, Mattilan ärjymät laulut, ovat koko EP:n keston ajan tikissä. Poolpisserin lopun kitaran kiertoa voisi kuunnella vielä pidempään!

Lepakkomiehen pääsiäisen loppuunmyyty, aggressiivinen ja energinen keikka ja Licked Inch Fur 12” nostavat Throatin omaperäisten Suomi-bändien kärkikastiin.

Maagiset arizonalaispapat ja Roadburn-raportti

Kun voi todeta, että Dark Buddha Rising oli illan vaisuin bändi, ollaan aika kovien asioiden äärellä. Keikassa ei ollut mitään vikaa, mutta ei se tällä kertaa temmannut aivan täydellä teholla transsiin. Temples, jonka keikkoja olen nähnyt ehkä liikaakin, oli eilen positiivinen yllätys kovuudellaan. Lauluissa oli kaikua aivan hemmetisti ja se toimi todella mainiosti. Rumpali oli myös täysin liekeissä.


Sun City Girlsin veljekset esiintyivät illan päätteeksi Brothers Unconnected nimellä. Ennen keikkaa kävin kaverin kanssa keskustelua ”seatin rockaamisesta”, eli siitä, kuinka paljon munaa, uskottavuutta ja karismaa täytyy olla, että saa homman toimimaan lavalla istualteen. Kellekään ei taatusti jäänyt epäselväksi, että Bishopin veljekset rockasivat seatinsa.

Hyväntuuliset papat soittivat akustisilla kitaroillaan Sun City Girlsiä, lausuivat beat-runoja, kertoivat vitsejä ja keskustelivat yleisön kanssa. Jokin maaginen aura säteili esiintymisestä. Sanat pelkistetty, hypnoottinen ja hauska tulivat ensimmäiseksi mieleen keikkaa kuvailemaan. Vuoden kohokohtia keikkarintamalla.

Roadburn-raporttini on luettavissa Metelin sivuilta: http://meteli.net/uutiset/4761

Supermassiven eka päivä

Soo soo vähäiselle yleisömäärälle! Harmittavan harva tuntuu tajuavan, kuinka kova livebändi Motorpsycho on. Harmittavan harva tuntuu tajuavan, että kun Master Musicians of Bukkaken kaltainen spektaakkeli saapuu kaupunkiin, sitä kannattaa mennä katsomaan. Ajankohtana arkipäivät heti vapun jälkeen ovat tietty hankalia, mutta ei kelpaa selitykseksi.


Horse Latitudes ei oikein istunut illan linjaan. Pharaoh Overlord oli ihan hyvä, mutta parin viikon takaisten Roadburn-spektaakkelien jälkeen ei tuntunut juuri miltään.

Motorpsycho on levyiltä ”ihan ok”-tason bändi omissa kirjoissa, mutta kolmikon livekunnon tiesin rajuksi. Tuntiin mahtui yhden käden sormilla laskettu biisilista ja tolkuton määrä totaalista stoner rock jamien orgasmia. Aivan huikea keikka!

Master Musicians of Bukkake... Mitä tähän nyt oikeastaan pitäisi sanoa? Savuista etnopsykedeliaa ja sellainen show, että ei sitä voi tekstiksi purkaa. Huh huh.

Tänään Supermassive-jatkuu Brothers Unconnectedin, Dark Buddha Risingin sekä Templesin merkeissä Kutosella. Alla meikäläisen soittamat kappaleet Tavastian dj-kopissa eilen.

Jugh playlist 3.5.2011 Supermassive, Tavastia

Teeth of the Sea – You’re Mercury
Farflung – The Day of St. Antony’s Fire
Vibravoid – Keep on Falling
-
Liquid Sound Company – Liquid Sound Freedom
Groop – Voodoo Sitar
Amon Düül II – Eye-Shaking King
Liquid Visions – This Ain’t The Summer of Love
Baby Woodrose – Baby Blows
The Black Angels – Entrance Song
13th Floor Elevators – Slip Inside This House
-
Carlton Melton – Full Moon Revisited
Earthless – Jull
Dragontears – Space Fuck
Aqua Nebula Oscillator – Lost in Space
Acid Mothers Temple and The Cosmic Inferno – Brainstorm
White Hills – Eye to Eye
-
Wooden Shjips – Motorbike
Hawkwind – The Psychedelic Warlords
Monkey3 – One of These Days
Wigwam – Must Be The Devil
Monster Magnet – Ghost Story
The Heads – False Heavy
Baby Woodrose – Caught in a Whirl
-
Hector & Oscar – Savu
Astra – The Weirding

Pääsiäisen raju ”kaupunkifestari”

Pahoittelut heti kärkeen siitä, että tämä kirjoitus on aivan liian pitkä blogipostaukseksi, mutta pääsiäisviikonlopusta jäi aika paljon käteen.

Tämän vuoden Roadburn oli musiikillisesti ehkäpä elämäni hienoin viikonloppu toistaiseksi ja siitä tulee lähiaikoina kattavampaa raporttia jahka koko tapahtuma on sulateltu. Roadburnista toipuminen oli vielä vaiheessa, kun pääsiäisen ”kaupunkifestivaali” Helsingissä jo puski päälle. Earthin ja Sabbath Assemblyn torstaisen keikan passasin, että sain vielä yhden huilipäivän.


Perjantaina Lepakkomiehessä oli todella kovat jamisessiot. Tanskalais-ruotsalais-amerikkalais-suomalainen Øresund Space Collective soitti lähes kolme tuntia vaihtelevalla miehistöillä harmittavan pienelle yleisölle. Kitaristit ja basistit tulivat ja menivät, mutta improvisoidut jamit pysyivät tiukkoina, mielenkiintoisina ja psykedeelisinä.

Lauantaina olin ensin soittamassa Kutosella levyjä, josta singahdin velvollisuuksien jälkeen jälleen Lepikseen. Kutosella Heremillä oli herkullinen spotti lämmitellä Ramessesta. Bändin heikoin lenkki on naislaulaja, jonka murinatekniikassa on edelleen hiomista, ääni jää välillä surulliseksi pihinäksi.

Mark Greeningin massiivinen 32” Ride hypnotisoi yleisön Ramessesin noustessa lavalle. Electric Wizardin ilkeä ja likainen velipuoli tuuttasi vakuuttavan liejuista doomiaan nyrkkiä puivalle yleisölle. Itse haltioiduin Greeningin brutaalista rumputyöskentelystä niin, että välillä unohti biisimateriaalin ja muun bändin tyystin. Baptism of the Walking Dead jäi soittamatta, sillä Kutosen indiedisko puski päälle ja tässä vaiheessa omat tennarit ottivat suunnaksi Lepiksen.

Lepakkomiehessä Baxter Stockmann ja Viisikko jäivät välistä, mutta Throat tykitti sellaisen täyslaidallisen noise rockin ja sludgen vittumaista äpärälasta, että oksat pois. Heittämällä näiltä turkulaisilta paras keikka, mitä olen nähnyt. Tällä kertaa Hebosagil jäi jalkoihin, vaikka ei missään nimessä huono ollutkaan. Oli myös mukava nähdä Lepakkomies perjantain yleisökadon jälkeen ääriään myöten täynnä. Olipa yleisössä myös muuan brittirumpali, joka juuri oli keikkansa toisaalla lopettanut.


Sunnuntaina Korjaamolla vietettiin päivä, jota moni ei uskonut koskaan näkevänsä: Pentagram on Suomessa! Itse olin Mega Therion klubin Matin kanssa paikalla soittamassa levyjä, soittolistat tältä ja Ramesses-keikalta löytyvät jälleen alta. Lämppärinä ollut Black Pyramid meni “ihan jees” –kategoriaan. Sleepiltä apinoituja riffejä ja ennalta-arvattavaa jyräystä. Blood Farmersin passasin Roadburnissa sen vuoksi, että tällä keikalla on jotain uutta nähtävää. Omaksi koko illan yksittäiseksi highlightiksi nousi Orgy of Rats ja Blood Farmersin aivan mahtava groove.

Illan ehdoton tähti oli kuitenkin kaksikko Liebling-Griffin. Pentagram ja 650 sekopäistä suomalaista. Biisien välissä tauottomat ”PEN-TA-GRAM”-huudot ja lukuisat crowdsurffaajat läpi keikan. Yleisö ja silminnähden meiningistä diggaileet doom-legendat tekivät tästä keikasta monta kertaa paremman, kuin Hollannissa viikkoa aiemmin, vaikka settilista oli sama. Hikinen sekä maaginen ilta, jossa sai myös morottelukiintiön täyteen, sillä paikalla tuntui olevan kaikki mahdolliset alan tutut.

DJ Jugh – playlist – 23.4.2011 Ramesses @ Kuudes Linja

Fleshpress – Crumble
Acid King – Electric Machine
Church of Misery – Born to Raise Hell
Hebosagil – Polku
Caskets Open – Jonestown
-
Black Pyramid – Visions of Gehenna
Unearthly Trance – Servants of the Warsmen
Solace – Cement Stitches
Midnight – Vomit Queens
Eyehategod – My Name is God (I Hate You)


DJ Jugh – playlist – 24.4.2011 Pentagram @ Korjaamo

Carlton Melton – The One That Got Away
Monster Magnet – Doomsday
Led Zeppelin – Achilles Last Stand
The Gates of Slumber – Riddle Master
Pagan Altar – Walking in the Dark
The Lamp of Thoth – Sing as You Slay
Minotauri – Satan in Man
-
Wishbone Ash – The King Will Come
Spiritus Mortis – Sunrise
Witchfinder General – Burning a Sinner
-
Saint Vitus – The Psychopath
Candlemass – At The Gallows End
Black Sabbath – Paranoid
Iron Maiden – Murders in the Rue Morgue

Mogwait Tavalla, pörinät Semissä

Tiistaina tuli hieman yllättäenkin lähtö Mogwain loppuunmyydylle Tavastian keikalle. Hardcore Will Never Die, But You Will –albumi on ollut ahkerassa kuuntelussa ilmestymisestään lähtien ja rokkaavaa San Pedroa olen nostanut Mogwain top 5 biisin joukkoon. Leppoisat glasgowlaiset soittivat tiiviisti pakatulle Tavastialle miellyttävän tuhdilla volyymillä reilun tunnin.

Olen nähnyt Mogwain nyt kolme kertaa, jokaisen ollessa täysin erilaisessa ympäristössä. Ilosaaren hämyisessä teltassa ensikohtaaminen bändin kanssa livenä, lienee sanomattakin selvää, että tällä keikalla on erityinen paikka sydämessäni. Pitkä Kuuma Kesä –festareilla paahtavan aurinkoinen ja hyväntuulinen esiintyminen sekä fiilis muutenkin. Nyt ensi kertaa klubiolosuhteissa. Näitä en kyllä osaa laittaa järjestykseen. Sen sijaan kehotan kuuntelemaan Mogwain San Pedron:



Eilen puolestaan tuli luuhattua ilta Tavastian alakerrassa levareiden takana. Semifinalin bändikattauksen piti alun perin olla Temples, Ääriö ja Herem, mutta Temples joutui perumaan ja paikalle hälytettiin Semtex. Itseä tämä ei harmittanut, Templesin keikoilla on tullut rampattua viime aikoina vähän turhankin tiuhaan.

Heremin tuhti riffittely on hienon kuuloista, mutta naislaulajan murahtelu ei saa tarpeeksi voimaa alleen. Ääriön äänimaiseman rakentelut toimivat hypnoottisesti, mutta toisen kitaristin väkinäiset hevimaneerit haara-asentoineen ja poseerauksineen söivät keikasta terää.


Semtex oli arkikeikan huonoimmassa asemassa, eli viimeisenä. Pikku Kakkonen oli jo loppunut ja suuri osa yleisöstä karannut peittojensa alle. Sääli heille. Nyt kun Fleshpress seikkailee jossain psychodelian ja avaruusliejun parissa, uskallan todeta ääneen, että Semtex on parasta mitä Suomen ”puhtaan” sludgen genrellä on tällä hetkellä tarjottavana. Smoke!

Alla oma dj-soittolista, joka koostui pelkästään ensi viikolla Roadburnissa soittavien bändien musiikista. Candlemassilta levylaukkuun päätyi From the 13th Sun, jonka mahtavuuden olin jo lähestulkoon unohtanut. Tekin, jotka Candlemassia vierastatte, tsekatkaa ihmeessä tämä psykedeelisempi ja blacksabbathimpi albumi!

Circle - Amputation Crusade
White Hills - Polvere di Stelle
Shrinebuilder - Pyramid of the Moon
Menace Ruine - One Too Many
Sunn O))) - CandleGoat
Swans - Eden Prison
Godflesh - Gift From Heaven
-
Black Mountain - The Hair Song
Sabbath Assembly - Hymn of Consecration
Blood Ceremony - Master of Confusion
Pentagram - Smokescreen
Blood Farmers - Bullet in the Head
-
Sourvein - Imperial Bastard
Ufomammut - Mars
Ramesses - Baptism of the walking Dead
Acid King - Electric Machine
Weedeater - Bull
-
Candlemass - Tot
White Hills - Three Quarters

Jenkkidoomit Kutosella

The Gates of Slumber ja Place of Skulls kiertävät Suomea parasta aikaa. Eilen Kutosella kuultiin useampi uusi kipale TGOS:in tulevalta The Wretch –albumilta. Hankintaanhan tuo luonnollisesti menee, mutta eivät biisit ainakaan ensi kuulemalta hurjasti vakuuttaneet. Karl Simonin ja Jason McCashin tapaaminen viimein kasvotusten oli mukavaa, Hellrideltä miekkoset ovat tuttuja jo pitemmältä ajalta.

Place of Skullsin materiaalia en ole juurikaan kotioloissa jaksanut kuunnella, mutta kun Victor Griffin saapuu Les Paulin kanssa kaupunkiin, minä olen paikalla. Death Row –keikalla viime vuonna tuli todistettua maailman doomein kitarasoundi. Aivan näin hyvältä ei Griffin eilen kuulostanut, mutta herran kitarasta lähtee niin ihanaa ääntä, että isot miehetkin herkistyvät.

POS:ilta hieno keikka ja erikoismaininta Pentagramin Sinister-coverista, jonka kitaraleadi on yksi ehdottomia suosikeitani. Tänään Oulussa, huomenna Turussa, menkää katsomaan!


Koska Kutosella alkoi keikkojen jälkeen joku rytmimusiikkiklubi, allekirjoittaneen dj-vuoro oli kohtalaisen lyhyt. Suunnittelin soittavani vain ja ainoastaan totaalisia doom-klassikkobiisejä. Alla soittolista, josta käy ilmi, miten hyvin suoriuduin.

Black Sabbath - Black Sabbath
Black Sabbath - Wheels of Confusion
Black Sabbath - Into the Void
Black Sabbath - TV Crimes
Black Sabbath - Hard Road
Black Sabbath - Electric Funeral
Black Sabbath - Symptom of the Universe
Black Sabbath - Killing Yourself to Live
Black Sabbath - Heaven and Hell
Black Sabbath - Evil Woman
Black Sabbath - Under the Sun
Black Sabbath - Never Say Die
Black Sabbath - Sweet Leaf
Black Sabbath - Planet Caravan
Black Sabbath - Hole in the Sky
Black Sabbath - Spiral Architect
Black Sabbath - St. Vitus Dance