Linkkitykitystä ja Roadburn-mehustelua

Kolme viikkoa Roadburniin! Aikatauluissa yllättävän vähän harmittavia päällekkäisyyksiä. Eikä meikäläisen tohkeilua yhtään vähennä se, että Walter pyysi Psychotropic Caravan tiskijukkia vastaamaan Roadburn-perjantain afterpartyista!


Line-up on jälleen aivan älytön! Tämän hetken fiilisten mukaan menisin katsomaan ainakin seuraavat bandit: Quest for Fire, Naam, Pentagram, Godflesh, Place of Skulls, Sabbath Assembly, Circle, Voivod, Winter, Candlemass, White Hills, Weedeater, Pharaoh Overlord, Dragontears, Shrinebuilder, Swans, Blood Farmers, Coffins, Dead Medow, Black Mountain, Samsara Blues Experiment.

Roadburn aikataulut ja Psychotropic Caravan Afterparty.



Meteliin olen lähiaikoina kirjoittanut levyarviot Earthin ja Ramessesin tuoreimmista albumeista sekä haastattelut Steel Mammothista ja Fleshpressistä.

Viime vuoden parhaasta albumista, Circlen Rautatiestä, on vihdoin ilmestynyt vinyyliversio, kuten kuvasta näkyy. Roadburnin yhteydessä Circleltä ilmestyy uusi seiskatuuma ja muutamaa päivää ennen Roadburnia Infektio-niminen albumi, joka maistiaisista päätellen on melkoista hämyilyä.

Loppuun vielä neljä tsekkaamisen arvoista tuoretta kotimaista biisiä ja videota:

Eleanoora Rosenholm – Valo kaasumeren hämärässä: [vimeo]
Hebosagil – Ovet auki: [soundcloud]
Sink – Truth: [youtube]
Steel Mammoth – Torture: [youtube]

Kiehtova folk-matka Hexvesselin kyydissä

Sain Hexvesselin debyytistä mp3-promon käsiini jo hyvän tovin ennen julkaisua. Ykköset ja nollat muodostivat tunnin mittaisen occult folk –pläjäyksen, joka sisälsi hienoja kappaleita, mutta tuntui uuvuttavalta kokonaisuudelta.


Digipak-cd:n saatuani 15 kappaletta tuntui edelleen turhan pitkältä, vaikken osannutkaan sanoa, mitä kappaleita albumilta olisi pitänyt jättää pois. Eräs ilta kaikessa rauhassa kansitaiteeseen ja mielenkiintoiseen –vihkoseen uppoutuessani kokonaisuus avautui. Jokaisen kappaleen paikka oli perusteltu ja palaset loksahtelivat paikoilleen. Matka ei tuntunutkaan enää liian pitkältä.

Vaikka cd-versionkin kannet saa monet muut julkaisut kalpenemaan, gatefold-vinyylissä taide ja huolella valittu sisältö pääsevät todella oikeuksiinsa. Alkupuhe, sanoitukset, lainauksia, Albert Witchfinderin kuvitusta arvokkaan oloiselle mattapaperille painettuna.

Akustisiin soittimiin, kuulaaseen lauluun sekä intiimiin ja mystiseen tunnelmaan luottava Dawnbearer on kaunis matka, johon käytetty aika on sen arvoista. Keitä iso kuppi teetä, ota miellyttävä asento nojatuolista, syvenny musiikkiin ja kansiin. Anna Hexvesselin kuljettaa. Dawnbearer on alkuvuoden mielenkiintoisin albumi.

http://www.facebook.com/hexvessel

S.M.N.B.

STEEL MAMMOTH
NUCLEAR BARBARIANS
IN FOR LIFE!

Mainio ja ensimmäinen Heliosphere juhlittu

Tulipas tehtyä ulkomaanreissu Euroopan kulttuuripääkaupunkiin, ”Etelä-Helsinkiin”. Psychotropic Caravan tiskijukat kutsuttiin Tallinnan Heliosphere-festivaaleille soittamaan levyjä perjantaiksi, jolloin festarien Suomi-edustus oli lauteilla muutenkin.


Festarin bändikattausta läpi käydessä heräsi mieleen epäilys, saisiko Suomessa tällaisille riennoille tukea. Kulttuurikaupunki Turun ohjelmakalenteria selaillessa epäilykseni sai myös totuuspohjaa. Elektronisen musiikin viikonloppu Turku Modern osui silmään, kattauksen muutoin ollessa oopperaa, kamarimusiikkia ja jazzia. Hatunnostoa noisea ja psykedeliaa sponssaavalle Tallinnalle!

Circle oli oma, mahtava itsenä. Vaellus kuului settilistaan ja on edelleen meikäläisen kirjoissa vuoden 2010 paras kappale. Dark Buddha Rising kärsi hieman todella myöhäisestä soittoajasta, mutta sai varmasti uusia faneja. Lauantai tuli kemutettua DBR-sällien kanssa ja keikoista jäi mieleen tunnelmallinen Ben Frost sekä täysin sekopäinen Horacio Pollard. Year of No Lightin soittama soundtrack Vampyr-elokuvalle sunnuntaina oli mainio päätös viikonlopulle.


Heliosphere oli hienosti organisoitu, järjestäjälle, työntekijöille ja talkoolaisille iso kiitos. Tallinnan vanhakaupunki tuli tutuksi ja kesällä lienee syytä tulla koluamaan mainiot ravintolat uudestaan. Festarin kotina toiminut Von Krahl baari ja teatteri oli aivan mielettömän upea paikka!

Soittolistaa en kykene enää muistelemaan, mutta alla oleva, Torvessa 4.3. soitettu biisilista antaa osviittaa, sillä levylaukkua ei oltu purettu välissä. Ainakin Shogun Kunitokia ja Kap Kapia tuli soitettua Tallinnassa, joita Torvessa ei kuultu.

Yllä olevat ja muita kuvia: Juho Hamari
Kuvia: Heikki Leis
http://www.heliospherefestival.com/

Playlist 4.3.2011 Torvi, Lahti – This is Sirius, Temples, Brimstones

Aqua Nebula Oscillator – Lost in Space
Assemble Head in Sunburst Sound – Occult Roots
Black Mountain – Old Fangs
Celtic Frost – Circle of the Tyrants
Dragontears – William
Farflung - The Day of St. Antony's Fire
Fleshpress – Spiral Filter
Galacticka – Orbit
Gnod / White Hills – Per Sempre
Hebosagil – Polku
Hector & Oscar – Savu
Jimmy Castor Bunch – It’s Just Begun
Kimmo Kuusniemi Band – Moottorilinnut
Monkey3 – Camhell
Semtex – Sin C Milla
Serpent Throne – Ride Satan Ride
The Temptations – Run Away Child, Running Wild
Uusi Fantasia feat. Freeman – Liian myöhään
Wigwam – Must Be The Devil
ZZ Top – Cheap Sunglasses

Neljä viikkoa Psychotropic Caravan Festival kolmosen jälkeen

Blogini on näköjään viettänyt yli kuukauden hiljaiseloa. Kolmannen Psychotropic Caravan Festivalin jälkeen ei ole onnistunut fiilisten sanoiksi pukeminen. Nyt voisi muistella muutaman kappaleen verran.

Tämän kokoluokan kemujen järjestämiseen oli nyt vyön alla sen verran kokemusta, että roudaukset, rakentamiset ja muut yleissäätämiset sujuivat rutiinilla, hyvässä hengessä ja muutenkin erittäin hienosti. Alakerran Warm-Upissa Octopus Syng veti mainion keikan ja jamisessiossa oli hetkensä, vaikka suurimmaksi osaksi melko kauhealta kuulostikin.


Lauantain alkuillan orkesterit lunastivat mallikkaasti paikkansa, mutta Steel Mammoth räjäytti illan lopullisesti käyntiin. Gunslingerin keikka oli myös tyylikästä seurattavaa varsinkin lopun strobotykityksen kera ja Alan Davey on kyllä mukavin herra, joka näissä kuvioissa on vastaan tullut.

Illan paras oli ehdottomasti Aqua Nebula Oscillator. David sanoi edellisenä päivänä minulle: ”huomenna emme soita lainkaan haahuilua, vaan räjäytämme ihmisten päät ja rokkaamme ilman hengähdystaukoja!” Näin taisi käydä. Ainakin omalla kohdalla. Meidän valo- ja visuaalipuolen sällit pistivät parastaan ja ranskalaiset piiskasivat sellaisen freak out psych setin, että Om tuntui sen jälkeen hieman vaisulta.

Psychotropic Caravanin yleisö on edelleen maailman parasta yleisöä. Ennakkoluulotonta musafania, leppoisaa stoneria ja näiden välimallia edustanut asiakaskunta teki hienojen bändien kanssa viikonlopun järjestämisen arvoiseksi. Paikalle oli saapunut mukava määrä ainakin brittejä, saksalaisia ja norjalaisia.



Edellisiä Caravaneja vähäisempi yleisömäärä yhdistettynä selkeästi havaittavaan ulkomailta hauskaa pitämään tulleiden määrään sai miettimään, onko tämänkaltaisten bileiden järjestämisessä Suomessa mitään järkeä?

Paikalle saapuneille katsojille, iltojen aikana soittaneille bändeille, kaikille talkoissa mukana olleille, levyjä soittaneille, visuaalisesta annista vastanneille: KIITOS, teitte vuoden 2011 helmikuun ensimmäisestä viikonlopusta maagisen! Aivan mielettömän upea viikonloppu.

Kuinkahan moni poistui paikalta Aqua Nebula Oscillator uutena suosikkibändinään…

Psychotropic Caravan Festival III kuvia

http://www.facebook.com/psycaravan